Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki  020 728 0345  public@valmennuskeskus.fi

Teknologia- ja palveluinnovaatiot työllisyydenhoidossa

Teknologia- ja palveluinnovaatiot työllisyydenhoidossa

Kasvupalvelu-uudistus edellyttää palveluntarjoajilta suuria muutoksia. TE-toimiston tällä hetkellä toteuttamista palveluista osa tullaan siirtämään muiden palveluntuottajien toteutettaviksi vuonna 2021. Palveluntuottajilla on tulevaisuudessa erinomainen mahdollisuus tarjota työnhakija-asiakkaille asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Onnistumisen ehtona on kuitenkin se, että palveluita, henkilökunnan osaamista ja tietojärjestelmiä kehitetään.

Valmennuskeskus Publicin kasvupalvelujohtaja Jussi Räikköselle on syntynyt laaja näkemys siitä, miltä työllisyydenhoidon kenttä tulee näyttämään muutaman vuoden päästä: ”Palveluntuottaja on jatkossa kuin yksityinen TE-toimisto. Myös maakuntien tasolla tarvitaan muutoksia, jotta uudet prosessit saadaan muotoiltua toimiviksi. Jos nykytilaan halutaan muutosta, on prosesseja pystyttävä muuttamaan. Mikäli palveluita siirretään sellaisenaan toimijalta toiselle, mikään ei muutu. Tässä muutoksessa on huikea potentiaali!”

Valmennuskeskus Publicin tavoitteena on tarjota työnhakijoille yksilöllisesti räätälöitävää, henkilökohtaista palvelua työllistymisen eri vaiheissa. Asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut tarjotaan hänelle oikea-aikaisesti. ”Työnhaun personal trainer -palvelut lisääntyvät. Työn keskiöön nousee yksittäisten asiakkaiden palvelutarve ryhmässä toteutettavan toiminnan tilalle,” summaa Räikkönen tulossa olevaa painopisteen muutosta.

Teknologialla lisää vaikuttavuutta

Uusia elementtejä palveluntuottajien kannalta tulevat olemaan mm. seuraavat:

  • palveluntuottaja vastaa kokonaisvaltaisesta palveluprosessista, joka alkaa asiakkaan palvelutarvearviosta ja päättyy työllistymiseen (vrt. nykyiset palvelut, joissa asiakkuus kestää usein vain 6kk ja TE-toimisto tekee palvelutarvearvion)
  • palveluntuottajat vastaavat huomattavasti nykyistä suuremmista asiakasmääristä

Räikkönen kertoo, että uudistus koskee monia toiminnan osa-alueita. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmät, palvelutarvearvioon liittyvää osaaminen ja organisointi sekä tehokkuustekijät, kun kyseessä on suurille asiakasmäärille toteutettavat palvelut. ”Digitaalisia palveluita tullaan hyödyntämään entistä enemmän. Niiden avulla asiakkaan palvelupolun räätälöinti tulee olemaan paljon helpompaa,” Räikkönen kiteyttää.

Teknologian avulla tuodaan palveluprosessiin sekä kustannustehokkuutta että vaikuttavuutta. AI-pohjainen teknologia (esim. Osaamisbotti) mahdollistaa sen, että valmennustyössä voidaan paremmin seurata asiakkaan aktiivisuutta valmennustapaamisten välissä. Lisäksi saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä seurauksia tietynlaisella toiminnalla on asiakkaan työllistymisen kannalta.

Työn vaikuttavuutta pystytään ylipäätään seuraamaan jatkossa entistä paremmin, kun asiakas on saman palveluntuottajan piirissä pitempään ilman siirtoja toimijalta toiselle. Tällöin vältetään vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvä yleinen haaste eli tulosten mittaaminen liian aikaisin, jolloin todellinen vaikuttavuus ei tule esiin (ks. esim. Aistrich 2014).

Lähteet:

Aistrich, Matti, Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Sitra, 2014. https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/

Jussi Räikkönen, Kasvupalvelujohtaja, Valmennuskeskus Public. Haastattelu 6.6.2018/ Marika Lehtonen.

https://tem.fi/kasvupalvelu-uudistus