Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki  020 728 0345  public@valmennuskeskus.fi

Työnhakijat kasvupalvelu-uudistuksen kynnyksellä

Työnhakijat kasvupalvelu-uudistuksen kynnyksellä

Kasvupalvelu-uudistus mahdollistaa työnhakijan kokonaisvaltaisen palvelun yhden luukun periaatteella, ilman siirtoja toimijalta toiselle. Asiakas saa laadukasta, oman tarpeensa mukaista palvelua. Hänellä on mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun koko työnhakuprosessin ajan. Toisaalta myös keinoälyä hyödyntävät tekniset järjestelmät parantavat asiakaskokemusta tehden palvelusta entistä joustavampaa ja monipuolisempaa.

Yllä kuvattu tavoitetila siintää reilun vuoden päässä, mikäli nyt käsillä olevista epävarmuustekijöistä päästään eteenpäin ja kasvupalvelut saadaan käyntiin vuoden 2021 alusta. ”Työ- ja elinkeinoministeriöltä on tullut vahva viesti, että palveluiden vahvemman markkinoille viemisen kautta halutaan parempia palveluja ja palvelujen on oltava asiakaslähtöisiä,” summaa Valmennuskeskus Publicin varatoimitusjohtaja Antti Kasanen. ”Uusilta palveluilta toivotaan myös kustannustehokkuutta, koska käytössä olevat rahamäärät eivät ole lisääntymässä,” hän jatkaa.

Edessä on organisaatioiden ja asiakkaiden näkökulmasta isoja muutoksia, mutta julkisessa keskustelussa työnhakijoiden palveluihin tulossa olevista muutoksista on keskusteltu melko vähän. Suuremman mediahuomion on saanut sote-uudistus, joka on euroissa mitattuna mittavampi. Kasvupalvelu-uudistuksessa on kuitenkin kyse vastaavanlaisesta palvelu-uudistuksesta, jonka myötä työllisyys- ja yrityspalvelut halutaan hoitaa entistä paremmin ja tehokkaammin.

Kuka pelkää yksityistä palveluntuottajaa?

Kriittisesti palveluiden yksityistämiseen suhtautuvat tahot ovat nostaneet esille voittojen maksimoinnin yritysten palvelutuotannon lähtökohtana. Tämän näkemyksen Antti Kasanen tyrmää täysin: ”Toiminta tulee jatkossakin olemaan säänneltyä ja läpinäkyvää. Palveluiden hankkijalla on edelleen iso vastuu sopimusasioissa ja laadunvarmistuksessa.” Asiakas tulee siis saamaan sitä palvelua, mitä hankkija tilaa ja mihin palveluntuottaja sopimuksissa sitoutuu.

Miten yksityiseltä taholta ostetut palvelut sitten voisivat olla kustannustehokkaampia kuin julkisen organisaation toteuttamat palvelut? Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on selvittänyt, että teknologiaa hyödyntämällä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voitaisiin säästää miljardeja euroja (Aamulehti 12.6.2018). Jos IT-teknologian, erityisesti tekoälyn käyttöä parannettaisiin, kustannussäästöjä syntyisi esimerkiksi sen myötä, kun hoitohenkilökunnan työaikaa kuluisi entistä vähemmän tietojärjestelmien käyttöön. Järjestelmät myös nopeuttaisivat joitain työvaiheita. Selvityksen mukaan tehokkuus lisääntyisi 10-20 prosenttia nykyiseen verrattuna.

Työllisyydenhoidon palvelujen osalta vastaavaa, ajankohtaista selvitystä ei ole tehty, mutta myös tällä alalla palveluihin liittyy paljon erilaisten tietojen kirjaamista ja raportointia. Valmennuskeskus Public onkin jo menossa isoin askelin tekoälyn maailmaan. Tänä vuonna otetaan käyttöön tekoälyä hyödyntävä Osaamisbotti ja muitakin tekoälyyn pohjaavia sovelluksia saattaa tulla käyttöön vielä loppuvuoden aikana. Osaamisbotti auttaa sekä asiakasta että valmentajaa. Asiakas voi käyttää sitä mm. oman osaamisensa kartoittamisessa ja tavoitteellisessa työnhaussa.

Huolella suunnitellut palvelut

Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa kasvupalvelujen projektipäällikkönä toimiva Mari Tuomikoski kertoo blogitekstissään 4.6.2018, että muutokseen valmistaudutaan huolellisesti eri vaihtoehtoja puntaroiden. Hän tuo esille, että myös palveluntuottajat ovat osallistuneet aktiivisesti palvelujen jatkokehittämiseen. Yksi kehittelyjen muoto on pilotointi.

Asiakkaan valinnanvapautta ja palvelujen tulosperusteisuutta on jo pilotoitu laajasti. Valmennuskeskus Publicin toive on, että tulossa olevat pilotit sisältäisivät kokonaan uudenlaisia elementtejä, jotta taustatietoa saadaan kattavasti.

Yksi asiakaslähtöisen suunnittelun periaate on asiakkaiden mukaan ottaminen suunnitteluvaiheeseen. Työnhakija-asiakkaiden näkemyksiä olemassa olevista palveluista ja kehittämistarpeista on kerätty vuosien ajan asiakasraatitoiminnan kautta sekä TE-toimiston ja kuntien toimesta että muun muassa erilaisissa työllistämishankkeissa. Myös kasvupalvelujen palvelukonseptin luomisessa on ollut osallistujina työnhakijoita (Palvelukonsepti 2017). Palvelukonseptissa tavoiteltavaksi asiakaskokemukseksi muodostui ”Sitoutumiseen ja luottamukseen perustuva, sujuva, yksilöllinen ja vaikuttava palvelu.”

Lähteet:

Kasanen Antti, Varatoimitusjohtaja, Valmennuskeskus Public. Haastattelu 6.6.2018/ Marika Lehtonen.

Pallasvuo Sini, Kokemuksia työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyydestä massairtisanomistilanteessa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2017.

Teknologiasta miljardisäästöt sote-kustannuksiin, Aamulehti 12.6.2018, sivu A8.

Tuomikoski Mari, Mistä työnhakija saa palvelua vuonna 2020? Blogi, 4.6.2018. https://www.popmaakunta.fi/blog-2308-129-mista_tyonhakija_saa_palvelua_vuonna_2020

Palvelukonsepti – Kasvupalvelujen palvelumuotoilu. LOPPURAPORTTI 28.04.2017.

http://alueuudistus.fi/kasvupalvelut

https://tem.fi/kasvupalvelu-uudistus